Käännä älylaitteesi vaakatasoon
Audiomarkkinassa
29. tammikuuta 2026
Mitä markkinoijan olisi hyvä ymmärtää audion kulutuksesta, yleisöön vetoavista sisällöistä sekä vaikuttajien roolista tuloksellisessa sisältömarkkinoinnissa?
Muistatko vielä, millainen eject-mekanismi c-kasettisoittimessasi oli? Eli se mekaaninen painike tai toiminto, joka vapautti kasetin ulos?
Noriaki Kano on japanilainen tutkija ja professori, joka kehitti 1980-luvulla niin kutsutun Kano-mallin. Malli pyrkii selittämään, miksi kaikki tuotteen tai palvelun ominaisuudet eivät lisää asiakastyytyväisyyttä samalla tavoin, vaikka ne olisivat teknisesti yhtä hyviä.
Perusominaisuudet (basic attributes) ovat asioita, joita pidetään itsestään selvinä: esim. majoitusalalla oletuksena on, että varaamassani huoneessa on sänky.
Suorituskykyominaisuudet (performance attributes) vaikuttavat tyytyväisyyteen lineaarisesti: mitä paremmin ne toteutuvat, sitä tyytyväisempi asiakas on. Eli kuinka hyvin vaikkapa hotellihuone on varusteltu.
Houkuttelevat ominaisuudet (excitement attributes). Kanon-mallin kiinnostavin taso. Odottamattomat elementit, joita ei osata vaatia, mutta jotka yllättäessään tuottavat voimakkaan positiivisen kokemuksen. Hotellikontekstissa se voisi olla jokin yllättävä henkilökohtaisuus, esim. huoneeseen tuotu kirja, joka liittyy majoittujan aiempaan varaukseen tai kiinnostuksen kohteeseen.
Palataan alun kysymykseen kasettisoittimesta, sillä toinen esimerkki houkuttelevasta ominaisuudesta tulee omasta lapsuudestani kasarilta. C-kasettisoittimen äänentoisto-ominaisuudet tai kasettidekkien lukumäärä ei ollut merkityksellistä. Houkuttelevaa oli se, millainen eject-mekanismi laitteessa oli. Räpsähtikö luukku auki klonksahten vai aukesiko se pehmeästi liikkeen hidastuessa loppua kohden.
Kanon oivallus oli, että todellinen erottuminen ja muistettavuus syntyvät harvoin perusvaatimusten täyttämisestä. Ne syntyvät hetkistä, jotka ylittävät odotukset.
Kanon teoriaa voi soveltaa myös markkinoinnissa. Jos ei aivan akateemisena viitekehyksenä, niin ainakin ajattelun kehikkona. Audiomainonnassa perusominaisuudet täyttyvät, kun viesti on ymmärrettävä ja äänenlaatu on kohdillaan. Suorituskykyominaisuuksiin voisi puolestaan laskea kontekstiin hyvin istuvan ääninäyttelijän.
Mutta houkutteleva ominaisuus liittyy puhtaasti tunteeseen ja muistijälkeen. Se on jokin tunne tai hetki, mikä saa viestin vastaanottajan hätkähtämään, hymyilemään, liikuttumaan tai pysähtymään kuuntelemaan. Vaikuttavaa (audio)mainontaa suunniteltaessa tämä on tärkein osa-alue.
Kuluttaja ei lähtökohtaisesti odota mainontaa. Tästä syystä juuri se, millaisia tunteita viestillämme onnistumme herättämään, on vaikuttavuuden keskeisin selittäjä. Luovan toteutuksen laatu on mainonnan merkittävin ROI-tekijä, ja sillä on jopa kaksitoistakertainen vaikutus tuloksiin.
Yksi keino luoda houkuttelevia ominaisuuksia on sisältömarkkinointi audiokanavissa. Vaikuttajien tuottama sisältö on autenttista, vuorovaikutteista ja tunteisiin vetoavaa. Se ei myöskään noudata perinteisen mainonnan kaavaa vaan tarjoaa lisäarvoa tarinallisen viihteen tai tiedon muodossa.
Millaisia muistijälkiä kaupalliset sisällöt tarjoavat ja millaisia käyttäytymisen muutokseen vaikuttavia viestejä radio-ohjelmien ja podcastien vaikuttajat synnyttävät vuonna 2026? Tähän aiheeseen uppoudutaan tarkemmin BADpodin jaksossa Sisältömarkkinointi audiossa, lyhyt oppimäärä yhdessä Bauer Median Head of Digital Audion, Elsa Kalervon, ja Radio Novan kanavapäällikön, Janica Saxelin-Rinteen, kanssa.