Ääni jättää tunnejäljen

Jokainen kuultu ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Nämä reaktiot ovat fyysisiä, psyykkisiä tai kognitiivisia ja tätä kautta suoraan käyttäytymiseemme vaikuttavia.

Korvamme eivät koskaan nuku. Silloinkin, kun olet itse unessa, korvasi ovat hereillä ja valvovat puolestasi. Kuuloaisti on nopein ja tehokkain tapa tavoittaa aivot silloin, kun jotain tapahtuu. Tutkimusten mukaan ääni kulkeutuu aivoihin yli sata kertaa nopeammin, kuin nähdyt asiat.

Elämme maailmassa, jossa äänen kulutus ja merkitys ovat jatkuvassa kasvussa. Taskuissamme ja käsissämme kulkevat älypuhelimet ovat ohjattavissa äänellä. Yhä useampi Whatsapp-viesti on luetun sijaan kuunneltu. Videon merkitys markkinoinnissa on ollut jatkuvassa kasvussa jo pidemmän aikaa, mutta mitä olisi hyvä video ilman ääntä?

Korviimme kantautuva ääni kulkee suoraan aivoihin, jossa sen käsittelee päänsisäinen ”uutistoimituksemme”, RAS (reticular activating system). Tärkeät äänet tuodaan tätä kautta suoraan tietoisuuteemme, kun taas vähemmän tärkeät, eli noin kaksi kolmasosaa kuulluista äänistä, jäävät tietoisuuden ulkopuolelle.

Jokainen ääni vaikuttaa meihin ja saa aikaan jonkinlaisen reaktion. Äänellä voidaan kiihdyttää, rauhoittaa, itkettää ja naurattaa. Siihen liittyy paljon käyttämätöntä voimavaraa, kun mietitään yritysten ääniasioita.

Äänimuisto ohjaa ostopäätöstä

Onko hyvä brändiääni onnistunut radiokampanja, jolla voitetaan palkintoja? Tämä on yksi tapa nähdä asia. Mielestäni hyvä ääni on kuitenkin sellainen, joka jättää tunnejäljen.

Tunnejälki on se, kun seisot kaupan karkkihyllyn edessä ja huomaat hyräileväsi ”Sininen hetki” -kappaletta nähdessäsi Fazerin sinisen suklaalevyn. Tunnejälki on se, kun ajat moottoritiellä Puuhamaa-kyltin ohi ja laulat Mikko Alatalon äänellä siitä, kuinka se on jännä ja iloinen paikka. Astut laivaan ja päässäsi soi Silja Linen 70-luvulta asti käyttämä Francis Lain Un homme et un femme -kappale.

Tunnejälki on ennen kaikkea sitä, että valitset kahdesta kilpailevasta tuotteesta tai brändistä tiedostamattasi sen, jolla on vahvempi musiikkimuisto päässäsi. Suurin osa ostopäätöksistä kun syntyy tunteella. Näin me ihmiset toimimme joka päivä.

Brändi näkyy ja kuuluu

Kestävä tunnejälki syntyy harvoin yhdellä huomiota herättävällä kampanjalla. Mainonta on asiakkaan kanssa vain yksi kohtaaminen, jossa ääni on mukana. Usein mainokseen on rakennettu loistava tunnelma oikeanlaisella musiikilla, mutta kun kuljet mainostajan asiakastiloissa, kaiuttimista soiva taustamusiikki luokin täysin erilaisen, useimmiten vieläpä ristiriitaisen, tunnelman kuin loistava mainos.

Tai ehkä oletkin puhelimitse yhteydessä mainostajaan ja kuuntelet huonolaatuista jonotusmusiikkia, joka on puhelinvaihteen palveluntarjoajan ”musakirjastosta” poimittu, teostovapaa renkutus.

Brändimielikuva on sekunneissa rikottu. Yksikään yrityspäättäjä ei tätä tietoisesti tee, tietenkään. On vain ikävä tosiasia, että valtaosa yrityksen tuottamasta äänestä syntyy tahattomasti ja on jollain tavalla epämiellyttävää. Eikä se silloin ole tuottavaa.

Tarvitsemme työkaluja tuottavan ja johdonmukaisen äänen rakentamiseen. Sitä varten jokaisessa yrityksessä tulisi olla audio brand book. Tutkimuksen mukaan brändi, jolla on musiikkistrategia, muistetaan jopa 96 prosenttia todennäköisemmin kuin sellainen, jolla musiikkistrategiaa ei ole.

Toistaiseksi olemme vain keskittyneet määrittämään logomme värit, suoja-alueet, fontit jne. Tavallinen kaupunkilainen kohtaa näitä visuaalisia viestejä jopa 2 000 kappaletta päivässä, joten käsi sydämellä, miten kuvittelet, että fonteilla ja logoilla tästä viidakosta erottaudutaan?

Olisiko ok, että logosi näyttää joka kampanjassa täysin erilaiselta? Liiketiloissa logo olisi punainen Comic Sansilla taiteiltu luomus ja online-videoissa se olisi sinivihreä Times Roman -teksti pienellä Clip Art -kissa-animaatiolla. Valitettavasti me toimimme äänen kanssa vielä näin. Jokainen brändi pitää ääntä. Nyt on aika ottaa tuo ääni hallintaan ja alkaa johtaa sitä.

Roolini Bauer Medialla 

Oma intohimoni äänen vaikutuksiin syttyi 2000-luvun alussa, kun soitin satoja DJ-keikkoja pienissä ja suurissakin yökerhoissa. Kiinnostuin siitä, kuinka voin vaikuttaa yökerhon juomamyyntiin soittamalla näennäisesti samaa musiikkia illasta toiseen, mutta muuttamalla sen rytmitystä, äänenvoimakkuutta, tunnistettavuutta ja tempoa huomasin, että soittotyylilläni on parhaillaan tuhansien eurojen vaikutus yhden illan aikana yrityksen liikevaihtoon.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin perustin oman, yhden miehen yrityksen tämän ja sittemmin jo kasvaneen tiedon ja taidon ympärille. Lähdin puhumaan yrityspäättäjille äänen vaikutuksista heidän asiakkaisiinsa. Jokusen vuoden saarnaaminen johti lopulta siihen, että saan tehdä tätä mieletöntä työtä yrityksessä, joka on jo nyt ja haluaa tulevaisuudessakin olla audiobisneksen suunnannäyttäjä Suomessa. Työni on kuitenkin vasta alussa, sillä vielä on rutkasti yrityksiä, joiden brand bookissa ääntä ei ole edes mainittu. Ja hyvä niin. Tästä se kuulkaa lähtee!