Verkkosivut saavat pian uuden ulkoasun. Lue lisää uudesta yritysbrändistämme täältä.
Audiomarkkinassa
18. tammikuuta 2021
Suurin muutos audiotrendeissä on tänä vuonna hiljaisuuden korostuminen. Audioennustuksissa paino on yleensä teknologisissa asioissa, mutta tällä kertaa teknologiaa merkittävämpää on työhyvinvointi, kirjoittavat Bauer Median Head of Audio Branding Lauri Domnick sekä Audio Branding Specialist Vellu Maurola.
Olemme kaikki eläneet poikkeuksellisen vuoden. Etenkin me, jotka olemme tottuneet toimiston hälinään ja ympärillä pyöriviin kollegoihin. Työnteon äänimaailma on kuluneen vuoden aikana muuttunut radikaalisti ja osa tästä muutoksesta on väistämättä pysyvää. Olemme oppineet, kuinka tehokkaita pystymme olemaan hiljaisessa tilassa työskennellessämme. Työt, joihin on aiemmin käytetty kokonainen työpäivä, hoituvatkin parhaimmillaan puolessa päivässä tai alle. Tämä jättää väistämättä jälkensä tapaamme työskennellä. Hiljaisuuden ja häiriöttömän työskentelyn arvostus kasvaa merkittävästi vuonna 2021. Moni tajuaa tämän vasta palatessaan vilkkaaseen toimistoon, mutta työnantajien on syytä valmistautua tähän.
Monelle työnantajalle tulee olemaan suuri haaste mahdollistaa hiljainen työskentely.
Suomessa myytiin vuoden 2020 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana ennätykselliset 1,5 miljoonaa kuulokeparia. Suurimpana myynnin vauhdittajana toimivat niin etätyöt ja -kokoukset, kuin Applen Airpodit, joita myytiin globaalisti viime vuonna arviolta yli 100 miljoonaa paria.
Kuulokkeet eivät tule jäämään etätyökauden päättyessä kotiin pölyttymään, vaan niiden käyttö jatkuu toimistoilla. Toimistotyössä kuulokkeet tulevat näkymään yhä useamman päässä, kun pakenemme hälyä ja keskitymme omiin töihimme.
Spotifyhin ilmestyi vuoden 2020 aikana 1400 prosenttia enemmän ”work from home” -teemaisia soittolistoja kuin edeltävänä vuonna. Näitä ja muita soittolistoja kulutetaan myös tänä vuonna paljon, tehtiinpä työt sitten kotona tai toimistolla.
Monelle työnantajalle tulee olemaan suuri haaste mahdollistaa hiljainen työskentely, johon on syytä valmistautua, sillä monet tulevat sen perään kyselemään. Jos ja kun tiloja ei useimmissa tapauksissa saada taiottua tyhjästä, niin suosittelen lämpimästi työnantajia hankkimaan henkilökunnalle hyvät vastamelukuulokkeet kesä- tai viimeistään joululahjaksi.
Olemme saaneet seurata aitiopaikalta, markkinajohtajan asemasta, Suomen audio branding -tekemisen ja käytön kehitystä kuluneiden vuosien ajan ja vaikuttaa siihen. Tuossa ajassa on markkinassa tapahtunut valtava muutos. Ensimmäisinä vuosina oli vaikeaa, usein jopa lähes mahdotonta, päästä etenkään isojen yritysten johdon kanssa keskustelemaan siitä, pitäisikö heidän brändinsä kuulostaa joltain.
Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Lähes poikkeuksetta jokainen markkinointijohtaja on hyväksynyt ja ymmärtänyt äänen merkityksen osana vahvaa, moniaistillista brändiä, eikä aihetta enää sivuuteta. Tämän hetken suurimmat pohdinnan aiheet ovat lähinnä, että millaisella aikataululla brändille ääni luodaan, millainen budjetti siihen varataan ja kuka sen tekee.
Suomesta ei juuri löydy enää sellaista toimialaa, jolle ei olisi tehty omaa ääntä. On saavutettu se vaihe, jossa harva yritys on enää se alansa ensimmäinen, jolle luodaan oma ääni-identiteetti. Niin sanotut innovaattorit ja varhaiset käyttäjät ovat sen jo tehneet. Uusien teknologioiden omaksumisessa nämä edellä mainitut ryhmät muodostavat noin 16 prosentin osuuden kaikista ihmisistä. Seuraavaksi on vuorossa se isoin kasvu, kun varhainen enemmistö (34 %) astuu esiin ja ottaa johdonmukaisen äänen osaksi brändin johtamista.
Vuonna 2021 tullaan kuulemaan entistä enemmän yritysten omia podcasteja.
Samaan aikaan kun enemmistö ottaa ensiaskeleitaan audio brandingin saralla, ovat innovaattorit ja varhaiset käyttäjät jo seuraavan asian kimpussa. Audio branding koskettaa tällä hetkellä Suomessa enimmäkseen yritysten markkinointitoimenpiteitä ja osittain liiketiloja, mutta seuraavassa aallossa brändien ääni viedään useammalle tasolle. Vuonna 2021 tullaan kuulemaan entistä enemmän yritysten omia podcasteja, ja ensimmäiset printtipohjaiset kanta-asiakaslehdet siirtyvät audiopohjaisiksi – tai ainakin audioversiot tulevat painetun julkaisun rinnalle. Myös mobiilisovelluksiin viedään enemmän ääntä, kuten MobilePay on jo fiksusti tehnyt tuomalla oman tunnistettavan äänilogonsa osaksi rahan siirtämistä.
Yritysten viestintäosastot tulevat mukaan audion maailmaan, mikä johtaa siihen, että perinteisiä kirjoitettuja tiedotteita suunnitellaan julkaistavaksi (myös) audiona ja yritysten sisäinen viestintä muuttaa muotoaan tekstipohjaisesta moniaistillisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa niin videota kuin pelkkää audiotakin. Ymmärretään, että toimitusjohtajan tervehdys onkin huomattavasti henkilökohtaisempi puhuttuna kuin kirjoitettuna. Yritysten vuosikertomuksista luodaan mielenkiintoisia podcast-tyyppisiä kuunnelmia.
Edellä mainitut eivät ole valtavirtaa vielä vuonna 2021. Ne ovat kuitenkin tärkeitä ja seuraamisen arvoisia ensiaskelia, joista me kaikki – niin audion ammattilaiset kuin yrityspäättäjätkin – voimme ottaa oppia ja omaksua parhaat ideat.
Puheentunnistus on ottanut huimia harppauksia kuluneiden vuosien aikana, eikä tahti hidastu tänäkään vuonna. Puheentunnistuksessa on ylitetty jo hyvä tovi sitten 95 prosentin tunnistustarkkuus, joka alkaa olla parempi kuin ihmiskorvalla.
Puhetta ymmärtäviä laitteita tulee koteihimme tulevan(kin) vuoden aikana entistä enemmän. Pelkästään Yhdysvaltalaisten kodeista näitä laitteita, ovat ne sitten älykaiuttimia, jääkaappeja tai valaisimia, löytyy nyt jo yli 500 miljoonaa kappaletta. Vauhti kiihtyy.
Yksi merkittävä syy puheentunnistuksen yleistymiselle on sen helppous. Ei tarvita käsiä. Puhumme nopeammin kuin kirjoitamme. Ei yllätä, että autoteollisuus on ollut tässäkin asiassa edelläkävijä. Autoissa puheentunnistus on merkittävä turvallisuustekijä – kuskin ei ole pakko siirtää katsettaan tiestä auton hallintalaitteisiin käyttääkseen tiettyjä toimintoja.
Sosiaalisen median alustojen kehityskohde numero yksi on tällä hetkellä ääni. Twitter (muiden ohella) on tehnyt jo kovasti töitä asian eteen ja audiotwiitit tulevat jo vuonna 2021 yleistymään. Kuten Twitteristä kerrotaan:
”There’s a lot that can be left unsaid or uninterpreted using text, so we hope voice Tweeting will create a more human experience for listeners and storytellers alike.”
Aikaisemmin erilaiset tulevaisuuden katsaukset ovat varovasti ottaneet kantaa tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin osana musiikin tekemistä. Vuonna 2021 voidaan hyvällä omatunnolla todeta, että enää ei tarvitse puhua futuurissa. Tekoäly on jo vahvasti läsnä musiikkistudioissa.
Tietokoneiden kyky suorittaa niille annettujen parametrien mukaisia laskutoimituksia on niin nopeaa ja tehokasta, että tietyt työvaiheet kannattaa suosiolla ohjata suoraan tekoälyn tehtäväksi.
Me Bauer Medialla olemme valjastaneet tekoälyn käyttöömme monella eri tavalla. Kun etsimme asiakkaillemme oikeanlaista referenssimusiikkia, käytämme tekoälyn tuomia laskentatehoja hyväksemme. Kun sävellämme asiakkaalle uniikkia brändimusiikkia, käytämme erilaisia tekoälypalveluja luovina apureina. Esimerkiksi aiva.ai auttaa generoimaan vaikka 50 erilaista jousisovitusideaa minuutissa. Sanomattakin on selvää, että vaikka olisi miten lahjakas säveltäjä, niin tuota määrää ei ihminen edes vahvan espresson avulla pysty tuottamaan.
Pääpointti (ainakin toistaiseksi) on kuitenkin tekoälyn valjastaminen luovaksi apuriksi, ei pääsäveltäjäksi. Hyvissä käsissä se tarjoaa paljon uusia luovia ideoita, mutta toistaiseksi se ei itsenäisesti osaa tulkita asiakkaan toiveita esimerkiksi ”venyvästä purkkamaisesta soundista” tai ”vihreästä fiiliksestä”.
Miten audioon siis kannattaa suhtautua vuonna 2021? Tässä vielä top 3 -lista huomioitavista asioista: