Audiomarkkinassa

Musiikki kaikuu myös kuuroille korville

23. huhtikuuta 2020

Lauri Domnick, Head of Audio Branding

Kuulolaitekoruja valmistava DEAFMETAL haastoi audio branding -tiimimme Laurin ja Vellun mielenkiintoiseen tehtävään: tehkää brändillemme sitä kuvastava musiikki, jossa on huomioitu, että asiakkaamme eivät todennäköisesti kuule musiikkia kuten suurin osa ihmisistä sen kuulee.

Me ihmiset tunnemme asioita eri tavalla. Useimmiten puhutaan tuntoaistista, jolla aistitaan painetta ja hahmotetaan kosketusta, terävyyttä, pehmeyttä, lämpötilaa, kipua ja kehon asentoja. Toisaalta puhutaan abstrakteista tunnekokemuksista – asioista, joita et voi koskettaa, mutta jotka aiheuttavat tunteita. Ikävä, rakkaus ja viha esimerkiksi kuuluvat jälkimmäisiin. Musiikki sen sijaan pystyy koskettamaan meitä niin henkisesti kuin fyysisesti. Ei tarvitse kuin mennä festarilavan eteen, jossa jykevistä bassokaiuttimista puskee fyysisesti tuntuvaa ääniaaltoa. Keho värisee, vatsassa tuntuu ja housujen lahkeet tai hameen helmat liikkuvat musiikin tahtiin. Musiikki on kosketus, jonka tuntee ihollaan, vaikka mikään ei kosketa sitä.

Ääniaallot mahdollistavat musiikin kokemisen myös ihmisille, joilla kuuloaisti on vaurioitunut.

Hiljattain ovestamme asteli sisään muuan design-suunnittelija Jenni Ahtiainen, joka kuuluu niiden 488 miljoonan ihmisen joukkoon, joiden kuuloaisti ei toimi samalla tavalla kuin meillä muilla. Jenni edustaa DEAFMETAL-nimistä yritystä, joka valmistaa upeita design-koruja kuulolaitteisiin. Jennin tarina, tuote ja brändi ovat jotain niin uniikkia ja kiinnostavaa, että halusimme lähteä tekemään hieman tavallisesta poikkeavaa musiikkia. Musiikkia, joka tuntuu.

Mitä tapahtuu, kun kuulon menettää? Miten ja mitä kuulee sellainen ihminen, joka joutuu käyttämään kuulolaitetta selvitäkseen arkisista asioista, kuten töissä käymisestä ja tapaamisista? Millaista tunnetta heikentynyt kuulo ylipäätään aiheuttaa ihmisessä? Ja miten musiikkia pitäisi tehdä, jotta se kertoo kaikki nämä asiat – kuuleville ja kuuroille? Näiden lisäksi musiikin itsessään pitäisi kertoa myös brändistä ja sen perustajasta. DEAFMETAL ei ole pliisu brändi, eikä Jenni ole pliisu nainen.

Syvimmät äänet menevät ihon alle

Musiikkiin haettiin vaikutteita särmikkäästä konemusiikista. Kuuntelimme prosessin alussa kymmeniä musiikkinäytteitä yhdessä Jennin kanssa ja seurasimme, miten Jenni niihin reagoi. The Chemical Brothers, Prodigy, Faithless ja Rammstein olivat selkeästi Jennin mieleen, joten lähdimme hakemaan lopulliseen tuotokseen vaikutteita näistä kaikista.

Vaikka musiikki on tuotettu ihan tavallisessa studiossa, pääsi se myös testeihin studion ulkopuolelle. Saimme muun muassa järjestettyä kuuntelusession tyhjässä Helsingin G Livelabissa, jonka huippulaadukas Genelec-äänentoisto auttoi meitä paljon etenkin matalien taajuuksien tuntemisen ja korjaamisen kanssa. DEAFMETAL-musiikissa nimenomaan matalimmilla taajuuksilla onkin suuri rooli, sillä ne ovat ensisijaisesti niitä, jotka tuntuvat iholla ja sen alla ja saavat esineet ja pinnat värähtelemään. Kaikki DEAFMETAL-musiikin matalat taajuudet eivät suinkaan ole koneellisesti tuotettuja, vaan kappaleessa on käytetty myös maailman suurimman nisäkkään, sinivalaan, ääntä. Sinivalaan ääntely on osittain niin matalaa, että ihmiskorva ei sitä pysty aina edes erottamaan (jopa 14 Hz), mutta laadukas äänentoisto pystyy sen korkeampia taajuuksia toistamaan. Ennen kuin musiikki lähtee kunnolla käyntiin, tulee niin sanottu suvanto, jossa sukelletaan niihin kaikista syvimpiin ääniin. Suvanto kertoo hyvin lyhyessä ajassa kuulijalleen, miten monen kuulovauriosta kärsivän ihmisen kuulo ajan myötä heikkenee: ensin häviävät korkeat taajuudet ja kaikki kuulostaa muminalta. Korkeat taajuudet muuttuvat yhä vaikeammin kuultaviksi ja lopulta jäljelle jää vain oman sydämen syke, hengitys ja tyhjyys.

Toiselle rajua, toiselle rauhoittavaa

Haluamme kertoa tarinaa myös niille, joiden kuuloaisti toimii vielä normaalisti. Liian moni pitää sitä itsestäänselvyytenä. ”Tottakai minä aamulla herään ja korvat toimivat eiliseen tapaan.” Mutta entä jos eivät toimikaan? Tähän voi jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan. Kuulon suojaaminen on ensisijaisen tärkeää silloin, kun korvat altistuvat koville äänille. Kuuloaisti ei palaudu, kun sen kerran menettää. Elinympäristömme muuttuu koko ajan meluisammaksi ja jo nyt melusaaste on ilmansaasteen jälkeen suurin ympäristöhaitta ihmiselle (ja lukuisille eläinlajeille) globaalisti.

Musiikin säveltäjänä toimi oman talon audio branding eksperttimme Vellu ”DJ Slow” Maurola. Vellulle tämä oli rajuinta musiikkia, mitä hän on koskaan tehnyt, mutta Jenni kuullessaan musiikin totesi, että onpa ihanan rauhallinen. Tässä tuli todistettua taas kerran se, miten subjektiivisesti musiikki koetaan. Se, mikä on toiselle rajua hardcorea, voikin olla toiselle ihanan rauhallista. Jokainen meistä kokee sen omalla tavallaan ja nyt on sinun vuorosi. Suosittelemme kuuntelemaan hyvillä kuulokkeilla tai hyvillä kaiuttimilla, jolloin saat musiikista huomattavasti enemmän irti. Jos sinulla on mahdollisuus laittaa molemmat kädet kaiuttimien päälle, niin voit myös kokeilla, miltä käsissä tuntuu kun kaiutinkotelot resonoivat musiikin tahdissa. Brändimusiikkia taustoittavan haastattelun ja kappaleen pääset kuulemaan alta.

Projekti tehtiin pro bono -työnä, koska koemme Bauer Medialla ensisijaisen tärkeänä puhua kuulon suojaamisen puolesta. Kuuloaistin menettäminen ei ole leikin asia ja haluamme olla tukemassa työtä, jota Jennin kaltaiset yrittäjät tekevät.

Projektinjohto: Lauri Domnick, Bauer Media Suomi

Sävellys ja tuotanto: Vellu Maurola, Bauer Media Suomi

Asiakas/brändi: Jenni Ahtiainen / DEAFMETAL

Kuva: Raisa Taurinka / VisualRama

Video: Kristian Juuso

Lauri Domnick, Head of Audio Branding

Lauri Domnick on Bauer Median ääniguru, joka on jo yli 15 vuotta työskennellyt musiikin ja äänen sekä niihin liittyen eri yritysten asiakaskokemusten parissa. Vapaa-ajallaan Lauri harrastaa paritanssia ja kalastusta sekä hyperenergisen jackrusselinterrierinsä viihdyttämistä. Ääni on Laurille paitsi työ, myös intohimo. Hän on kiinnostunut erityisesti sen monista vaikutuksista ihmisiin – myös itseensä.

Kirjoittajan artikkelit