Verkkosivut saavat pian uuden ulkoasun. Lue lisää uudesta yritysbrändistämme täältä.
Audio Landscape 2022
Suomalaisyrityksillä on vielä iso harppaus diversiteetissä otettavana – etenkin audiossa.
Samalla kun tätä harppausta tehdään, voidaan haudata radiomainonta-termi ja ryhdytään puhumaan audiomainonnasta. Ja annetaan arvojemme kuulua brändimme äänessä.
Muun muassa näihin asioihin otan kantaa ennusteessani, joka käsittelee audiotrendejä vuonna 2022.
Lauri Domnick
Head of Audio Branding
Kokonaisuuden muihin osioihin pääset allaolevien linkkien kautta. Koko esityksen voit ladata itsellesi tästä pdf-muodossa.
→ Miltä kotimainen audiomarkkina kuulostaa?
→ Digitaalinen audiomainonta 2022
→ Meneillään olevia digitaalisia kehityshankkeita
→ Aika viedä arvot myös audioon
→ Äänen ja audiomainonnan vaikuttavuus kasvussa
→ Audiosisältöyhteistyöt erottautumisen kulmakivenä
→ Kansainvälisten äänituotantojen helmiä
→ Audio ennenkuulumattomissa yhteyksissä
→ Äänenavaus vuoteen 2022
Tänä vuonna teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, mutta yritysten käyttämässä äänessä myös arvopohjaisuus kasvattaa merkitystään. Ei riitä, että mainoksella kasvatetaan pelkästään myyntiä tai taustamusiikilla saadaan asiakkaat viipymään myymälöissä pidempään. Rinnalle nousee kohisten arvomaailman viestiminen kaikessa tekemisessä – myös audiossa.
Kestääkö vastuullisuus päivänvalon?
Ihmiset ovat tietoisempia ja kriittisempiä. Tietenkin edullinen hinta ja muut rationaaliset seikat vaikuttavat edelleen valintoihin, mutta yhä tärkeämmäksi nousee se, että yrityksen arvot ovat linjassa ihmisten arvojen kanssa. Vastuullisuudesta on kasvamassa asia, jota odotetaan brändiltä kuin brändiltä.
Yhä useammalla brändillä on arvoihinsa ja viestinnällisiin ydinteemoihinsa pohjautuva audioidentiteetti. Hyvin tehty ja tutkittu ääni-identiteetti mahdollistaa arvopohjaisen markkinointiviestinnän, vaikka kyseessä olisi puhtaasti taktinen viesti. Ääni viestii vastaanottajalleen tunnetasolla, millainen brändi häntä parhaillaan puhuttelee. Tutkitusti mainonnan huomioarvot ovat myös paremmat silloin, kun koko viestin sävy puhetta, musiikkia ja omia äänitunnisteita myöten mukailee brändin ääni-identiteettiä.
Ääni viestii vastaanottajalleen tunnetasolla, millainen brändi häntä parhaillaan puhuttelee
Mainonnan huomioarvot ovat paremmat silloin, kun koko viestin sävy puhetta, musiikkia ja omia äänitunnisteita myöten mukailee brändin ääni-identiteettiä.
Siinä missä diversiteetti on jo ainakin osittain tullut osaksi yritysten visuaalista kuvastoa, audiossa se vielä loistaa poissaolollaan. Edelleen haluamme, että mainoksemme voice overilla on täydellisen miellyttävä ääni.
Erilaisuus ja sen vaaliminen on asia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Mutta siihen pätee samat ”säännöt” kuin vastuullisuuden viestimiseen: päälle liimattu diversiteetti potkaisee mainostajaansa nilkkaan ja lujaa.
Brändi, joka korostaa diversiteettiä ja tasa-arvoa hienosti äänessään on Zalando. Suosittelen käymään läpi heidän mainontaansa kuluneen parin vuoden ajalta. Huomaat, kuinka musiikilla voidaan viestiä vahvoista arvoista – ilman, että asiaa tarvitsee mitenkään erikseen alleviivata.
Vuonna 2022 radiomainonta voidaan terminä tuhota ja polttaa roviolla. Korvataan se sanalla audiomainonta.
Radiolla on selkeä ykkösasema audion massamediana. FM-mainonnan rinnalle kannattaa kuitenkin enenevissä määrin valjastaa digitaalisen audion kanavia, joilla viestiä voidaan esimerkiksi kohdentaa tarkemmin ja kasvattaa kampanjan huomioarvoa. Digitaalisissa ympäristöissä kuuntelu on keskittyneempää.
Audiomainonnalle on valtavasti kanavia, joissa sillä tavoitetaan laajasti ihmisiä – myös mainonnan välttelijöitä. Radio, nettiradio ja podcastit ovat tietenkin isoja digiaudion väyliä. Audiosisältöjä kulutetaan myös erilaissa suoratoistopalveluissa. Suosittelenkin tutustumaan Bauer Median Audiostream-verkostoon, jonka kautta viestin saa kuuluviin monessa eri audiopalvelussa, kuten RadioPlayssa, Podplayssa, SoundCloudissa, Deezerissä, Sonos Radiossa ja niin edelleen. Verkosto ja digitaalisen audion kuuntelu kasvavat koko ajan.
Diversiteetin tulee olla aidosti arvopohjaista ja näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa. Vain silloin se on uskottavaa myös audiossa.
Puhutaan audiomainonnasta. Radiomainontakin on audiomainontaa.
FM-mainonnan rinnalle kannattaa valjastaa myös digitaalisen audion kanavia.
Digitaalisen audion markkina oli vuonna 2020 vähän yli 500 miljoonaa euroa, mutta jo vuonna 2025 markkinan ennustetaan kasvavan yli 2,6 miljardiin.
PODCASTIEN SUOSIO KASVAA
Podcastien suosiosta kertoo mm. se, että Yle Puhe muuttuu kokonaan ”podcast-radioksi”. True crime jatkaa todella suosittuna genrenä podcasteissa. Sen rinnalla mm. vaikuttaja- ja lifestyle-sisällöt ovat kasvattaneet suosiotaan, eikä tähän ole muutosta näköpiirissä.
TEXT TO SPEECH ELI PUHESYNTEESI
Puhesynteesi on uutismedioissa jo valtavirtaa. Sitä käytetään Suomessa jo laajasti uutismedioissa ja kuntien/kaupunkien verkkosivuilla, mutta myös muiden yritysten kannattaa huomioida tämä. Etenkin sellaisten, jotka tuottavat paljon tekstisisältöjä, kuten blogikirjoituksia. Vaikuttaa nimittäin siltä, että verkkosivukävijän sitoutuminen sisältöön on merkittävästi korkeampi silloin, kun sisältö lukemisen sijaan kuunnellaan.
VAPAA-AIKA OHJAA KUULOKEMYYNTIÄ
Kuulokemyynnin kasvu tuli viime vuonna ennen kaikkea langattomista nappikuulokkeista. Sellaisista, jotka istuvat urheilun lomaan ja joissa on vastamelutoiminto. Etätyöskentelyyn usein käytettävät sankakuulokkeet taitavat hiljalleen löytyä jokaisesta kodista, ja nyt panostetaan vapaa-ajan kuulokkeisiin.
GLOBAALI KOMPONENTTIPULA
On mielenkiintoista seurata, kuinka globaali komponenttipula tulee vaikuttamaan audiolaitteisiin. Toivoisin, että laitteiden valmistuksessa palattaisiin siinä mielessä muutamia kymmeniä vuosia taaksepäin, että laitteet tehtäisiin oikeasti kestämään sen sijaan, että niitä täytyisi päivittää muutaman vuoden välein.
Lauri Domnick, Head of Audio Branding